Hallituksen kesätyöt osa 1.

TIRO:n hallitus kohtasi keväällä saman pulman/mahdollisuuden kuin kaikki muutkin Insinööriopiskelijat eli työnhaun. Kesätöitä hakivat kaikki kovalla sykkeellä ja tulos selviää alta.

__________________________________________

Mestarin elkeillä!

Minun kesätyöni meni aika samalla kaavalla kuin viime vuodenkin kesätyöt. Toimin työnjohtoharjoittelijana AW-Rakennuksella Stockmannin laajennus ja muutostyömaalla.

Minulla kävi jo viime vuonna erittäin hyvä tsäkä työpaikan suhteen, nimittäin suoritin Työmaaprojektit-kurssin Stockmannin työmaalla, josta minua sitten kysyttiin jäämään kesätöihin avustavaksi työnjohtajaksi. Työskentelin työmaalla myös viime opiskeluvuoden aikana kaikki lomani, sekä sen verran mitä kerkesin koulun ohella.

Tänä kesänä haasteet olivat jopa hieman hektisiä, sillä kesän alussa oli luvassa Stockmannin laajennuksen luovutukset. Luovutuksia ennen oli tietenkin hieman kiirettä ja töitä tuli painettua aika pitkääkin päivää välillä. Laajennuksen luovutuksen jälkeen siirryimme pääosin remontoimaan vanhan talon puolelle Herkkua, unohtamatta tietenkään vanhan talon puolella pyörineitä remontteja, sekä lattialaattojen vaihtoja.

Työtehtäviini kuului normaalit työnjohdolliset tehtävät, tietenkin suhteutettuna omaan tieto-taito-tasooni. Haasteita oli mielestäni riittävästi ja työ oli mielenkiintoista. Päivät kuluivat nopeasti, sillä selvitettäviä asioita riitti paljon. Omasta mielestäni kehityin työnjohtajan huimasti tänä kesänä ja oli mukava päästä näkemään näinkin iso projekti kokonaan ns. “monttuvaiheesta” aina luovutuksiin saakka. Toivottavasti ensi kesälle siunaantuu taas joku uusi ja mielenkiintoinen työmaa.

--
Eetu Mälkiä

_____________________________________

Ilman ammatillista koulutusta sähköalan hommien saaminen on hankalaa. Työnhaun aloitin ajoissa, heti tammikuussa. Lopulta päädyin suhteilla tekemään yhden kuukauden palkattoman työharjoittelun automaatioalan yrityksessä.  Taka-ajatuksena tässä hommassa oli, että ensi kesänä saan helpommin oman alan hommia koska voin sanoa että ”kokemusta on!” Eli ihan ilmatteeks en itteeni siis antanu vaikka aluks se siltä tuntuki!

Työharjoittelun aikana sain rauhassa tutustua yritykseen ja sen toimintaan. Varsinaiseen työnkuvaani kuului mm. automaatiokeskusten kokoaminen. Palkattomana harjoittelija en kokenut minkäänlaisia paineita tehtävien suorittamisesta ja pystyin todellakin rauhassa oppimaan teorian soveltamista käytäntöön. Harjoittelupaikka oli minulle varsin sopiva, sillä suuntaudun sähkötekniikan koulutuksessani automaatiotekniikkaan. Enkä vissiin hoitanut hommiani ainakaan huonosti, koska sovittiin pomon kanssa että ensi keväänä saapi soitella josko menisin ihan palkalliseen työharjoitteluun ja vieläpä ihan koko kesäksi!

Koska suoritin harjoittelun toukokuun aikana, jäi loppukesä niin sanotusti lomailuun. Suoritin kuitenkin kesäkuussa etäkurssina 3 opintopisteen arvoisen Työ- ja organisaatiopsykologian kurssin. Onneksi oli lämmin kesä ja näin ollen lomailevan opiskelijan hyvä olla!

--
Iida Lampinen
____________________________________

Juhani Uusitalo – projektinhoitajaharjoittelija

Lähdin taisteluun Pirkanmaan työpaikoista vietettyäni viime kesän Satakunnan väljemmillä vesillä. Tiesin kilpailun paikoista olevan kovaa, varsinkin ilman minkäänlaisia suhteita, mutta halusin uskoa että paikka täältä irtoaisi. Lopulta sain paikan Elenia Oy:n kenttätiimiin projektinhoitajaharjoittelijaksi. Elenia on sähköverkkoyhtiö, jonka verkkoalueella on noin 400 000 asiakasta.

Kenttätiimi keski, jossa työskentelin, hoitaa kaikki verkonrakentamiseen liittyvät työt Pirkanmaalla ja osassa Keski-Suomea. Työhön sisältyi esimerkiksi maakaapelointi- ja liittymäjohdonmuutostöiden tilauksia sekä niiden seuraamista ja tarkastamista, lisäksi työhön kuului valmiiden töiden dokumentointien tarkastaminen. Työ sisälsi maastotarkastuksia ja toimistohommia, joista pääpaino on toimistotöissä.

Työ tarjosi monipuolisesti oman alan työtehtäviä ja opetti monesta asiasta paljon, sekä selvitti sähköalan kuvioita. Paljon parempaa kesätyötä ei siis toisen vuoden jälkeen voinutkaan kuvitella omalle kohdalle.

_____________________________________

Työttömän opiskelijan elämä!

”Työttömyys tarkoittaa elämän työn puutetta. Sen keskeisimpiä haittoja ovat henkinen rasitus ja sosiaalisten, kryptozoologisten ja antisemitististen taitojen heikentyminen.” Hikipedia

Kun Uusivuosi oli juhlittu, oli aika suunnata katseet kohti kesätyöpaikan etsintää. Aloitin jo tammikuussa etsimään kesätyöpaikkaa omaa alaa liittyen ja elin siinä toivossa että tänä vuonna tärppää. Hiihtolomalla tuli soitettua muutamaan firmaan ja vastaukseksi sain, katsotaan toukokuun puolella. Ei siinä, kyselin kavereilta ja tuttavilta mahdollisia suhdepaikkoja ja pistin hakemuksia myös eri aloille, kuten varastotyöntekijä, olettaen jos ei tänä vuonna saa omalta alalta töitä niin ainakin pääsee kunnon vanhaan varastoduuniin.

Huhti-toukokuun vaihteessa alkoi jo kuumottamaan kuin ei yhtäkään haastattelukutsua tullut vieläkään. En luovuttanut, vaan rupesin aktiivisesti soittaa firmat läpi. Hyvistä yrityksistä huolimatta kaikki paikat oli ihmeen kaupalla viety ja lähdin iloisesti juhlimaan Wappua! Touko-kesäkuun vaihteessa elin vieläkin siinä toivossa että työpaikka löytyisi mutta ei. Kesäkuulle oli pakko hakea jo sossutukea jotta saisi maksut maksettua ja masun ruokittua. Toisin sanoen, siitä se kesäloma alkoikin. Siinä missä muut painoivat hiki otsassa kovaa duunia, minä lomailin ja päivittelin silloin tällöin TIRO ry:n websivuja.

#swäg

--
Ilja Korolev
_____________________________________

Asiakaspalvelija Taru Mäkilä

Monet ovat huomanneet, että omalta alalta työpaikan saaminen ei ole kaikkein helpoimmasta päästä. Minäkään en niitä täksi kesäksi saanut, mutta täysin toimettoman kesän pelko ajoi minut hakemaan kaikkea muutakin työtä, mm. alipainepesuja tekemään Forssaan (teurastamolle). Onnekseni sain muuta työtä, ja vielä sellaista josta pidän ja jossa olen hyvä. Minusta tuli kaupan myyjä. 

Koko kesä vapusta orientoiviin meni erään pirkanmaalaisen sekatavarakauppaketjun rautaosastoilla. Nimeä en voi tekstissäni mainita, sillä allekirjoitin kesän alussa lapun, joka sisälsi ”some-kiellon”, eli en saa sosiaalisessa mediassa kirjoittaa työpaikastani, -kavereistani tai asiakkaistani. Tällä kierrämme senkin pykälän.

Ketjulla on neljä toimipistettä, joista yksi toimitti minun työpaikkani virkaa. Kuitenkin, koska työtunteja oli viikossa keskimäärin 25, ehdin tekemään tuurausvuoroja muissakin toimipisteissä. Ja koska olen monitaituri, tuli siinä tuurattua myös muita osastoja (tekstiili ja talous) sekä kassoja silloin tällöin. Se oma paikka, eli rautaosasto, sisälsi mm. kalastus-, veneily-, autoilu-, retkeily-, metsästys-, rakennus-, sähkö-, sisustus-, puutarha-, elektroniikka- ja urheiluvälineitä sekä -tarvikkeita. Eli siis minun tarvitsi käytännössä muuttua kaikkitietäväksi ja –tuntevaksi, ainakin asiakkaiden mielestä.

Koska minusta kouliutui kesän aikana kaikki toimipisteet ja niiden jokaisen osaston tunteva, kaikkien rakastama ja herkkuja töihin tuova työkaveri, toimin vielä näin kesän jälkeenkin yleistuuraajana aina tarvittaessa.